Levon psykologia
Löydät tästä harjoitteesta tietoa ja kysymyksiä psyykkisen levon laadun varmistamiseksi.
Tavoitteet
Tavoitteena on tutustua siihen, mitä tarkoittaa levon psykologia.Tavoitteena on oivaltaa, kuinka tämä ajankohtainen tutkimusalue on merkittävä työn ja kehittymisen laadun osatekijä.
Urheilijoita konsultoiva McCann (1999, Kellmann 2002) on lausunut, että urheilijat osoittavat usein paljon enemmän motivaatiota ja kurinalaisuutta kohti harjoittelua kuin kohti lepäämistä. Näin ollen hän kutsuu urheilijoita laiskoiksi, jos he eivät lepää riittävästi – huippu-urheilijalla lepääminen vaatii usein paljon enemmän itsekuria ja kykyä itsesäätelyyn kuin harjoitteleminen.
Lähde:
McCann, S. (1999). The role of a sport psychologist when addressing overtraining in elite athletes. Abstracts of the 14th Conference of the Association for the Advancement of Applied Sport Psychology from 22-26 September 1999 in Banff, Alberta. (pp. 13).
Kellmann, M. (2002). Underrecovery and overtraining: Different concepts, similar impact. In M.Kellmann (Ed.), Enhancing recovery: Preventing underperformance in athletes (pp. 3–24). Human Kinetics.
Suoritusohjeet
- Tutustu harjoitteen tietoiskuihin liittyen levon psykologiaan.
- Kysy itseltäsi esitetyt kysymykset ja pohdi, kuinka hyvin psykologinen lepo toteutuu omalla kohdallasi tai valmennettavillasi tai työntekijöilläsi.
- Haluatko tehostaa aktiivisen lepäämisesi laatua?
Levon psykologia
Olennaisia huomioita:
- Levon merkitys tunnistetaan välttämättömänä tekijänä muun muassa palautumiselle, motoriselle oppimiselle ja huippusuoriutumiselle. Silti sitä on tutkittu vain vähän ja monet huippusuorituskykyä tavoittelevat aliarvioivat levon merkityksen aiheuttaen siten uralleen vakaviakin haasteita tai ainakin hitaampaa edistymistä kohti tavoitteita.
- Lepo on ymmärrettävä myös psykologisena tarpeena – ei ainoastaan unen ja fyysisen levon muodossa.
- Se, että pitää vapaapäiviä, ei välttämättä johdakaan vielä psykologisen levon toteutumiseen eli siihen, että ajatukset ovat ja pysyvät poissa omaan alaan liittyvistä asioista.
- On siis olennaista panostaa laadukkaaseen hereillä tapahtuvaan psykologiseen lepäämiseen laadukkaan unen ja muun fyysisen levon ja palautumisen lisäksi.
Levon psykologian malli urheilijoilla (Eccles ja Kazmier, 2019)
Ecclesja Kazmier (2019) ovat esittäneet mallin, joka selventää urheilijan levon psykologista merkitystä ja tapahtumista. Levännyt urheilija kokee olonsa ”fressiksi (englanniksi fresh)”: hän arvottaa urheilunsa korkealla ja on motivoitunut osallistumaan suunnaten silloin korkeaa energiaa ja yrittämistä tekemistään kohtaan.
Mallissa esitellään seuraavat kohdat:
- Urheilijan elämää luonnehtivat:
- Jatkuva osallistuminen urheiluun liittyvään toimintaan
- urheilun arvottuminen hyvin korkealle urheilijan arvomaailmassa
- ulkopuolelta määräytyvät harjoitus- ja kilpailuaikataulut
- unen, ravinnon ja sosiaalisen elämän määräytyminen urheilun ehdoilla
- Edellisen seurauksena psykologinen kokemus voi olla jatkuva urheilun ajatteleminen ja/tai vähäinen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään.
- Seurauksena voi olla ongelmia: ahdistuneisuutta, henkistä väsymystä, motivaation laskua ja turhautumista.
- Onnistuneen levon seurauksena urheilija:
- osallistuu urheilun ulkopuoliseen toimintaan, jolloin urheiluun liittyvä ajattelu saadaan vähentymään
- viettää aikaa, jonka yhteydessä olemiseen ja tekemiseen ei kohdistu tiedonkäsittelyllisiä haasteita ja tehtäviä, jolloin urheilijaan ei kohdistu yhtä paljon jatkuvia vaatimuksia
- valitsee itse aktiviteetteja, mitä tekee, jolloin autonomian ja päätäntävallan kokemukset vahvistuvat.
Lähde: Eccles, D. W., & Kazmier, A. (2019). The psychology of rest in athletes: An empirical study and
initial model. Psychology of Sport and Exercise, 44,90–98.
Kysymyksiä psykologisen levon toteutumisen varmistamiseksi
Tarkastele seuraavia kysymyksiä varmistaaksesi, että omassa tilanteessasi, omalla alallasi varmistat riittävän psykologisen levon toteutumisen. Tällöin maksimoit kehittymisesi ja onnistumisesi todennäköisyyttä.
Lähde: David W. Eccles, Yannick Balk, Thomas W. Gretton & Nate Harris (2020): “The forgotten session”: Advancing research and practice concerning the psychology of rest in athletes, Journal of Applied Sport Psychology.
- Onko sinulla olemassa suunnitelma ja rutiinit, joilla varmistat, että siirrät itsesi kokonaan ajattelemaan ja tekemään jotain aivan muuta kuin oman alasi asiaa? Voi esimerkiksi olla tärkeää viettää aikaa muiden kuin alaan liittyvien ihmisten kanssa, aivan eri ympäristöissä ja ilman sosiaalista ja muuta alaan liittyvää mediaa.
- Oletko järjestänyt itsellesi ”hiljaisia hetkiä ja tiloja”, joiden aikana et koe mitään vaatimuksia ja voit olla aivan rauhassa ja oma itsesi? Voi esimerkiksi olla hyvä viettää aikaa läheisten kanssa tai yksin tehden jotain hauskaa ja ei lainkaan vaativaa toimintaa jossain rauhallisessa ympäristössä.
- Oletko varannut myös ”itsemääräämisaikaa”, eli päätätkö välillä aivan itse, mitä, missä, milloin ja kuinka kauan haluat tehdä? Voi olla hyvä esimerkiksi tehdä jotain sellaista, mikä on todella vain itseäsi varten eikä kukaan muu tarvitse siinä mitään, ja tehdä myös sellaisia asioita, jotka eivät tunnu mitenkään hyödyllisiltä sinänsä.
- Teetkö välillä asioita aivan eri tavoin, jotta voit nauttia elämässäsi vaihtelusta ja monipuolisuudesta- elämän monista aspekteista? Voi olla hyvä esimerkiksi hyvä tehdä poikkeuksia rutiineihin liittyen syömiseen, ihmisiin, joiden kanssa viettää aikaa, matkustukseen,yöpymis-ja muihin paikkoihin, joissa käy jne.
