Tyypillisiä ajatusvääristymiä
Harjoitteessa esitellään ihmisille tyypillisiä ajatusvääristymiä, jotka saattavat tuottaa haasteita kehittymiselle.
Tavoitteet
Tavoitteena on tarkastella tyypillisiä ajatusvääristymiä ja pohtia, onko omassa tai ohjattavien ajattelussa havaittavissa vastaavan kaltaisia piirteitä.
Ajatusvääristymät ja uskomukset saattavat olla syntyneet lapsuudessamme ja erilaisista kokemuksistamme eletyn elämän varrelta.
Olennaista on tunnistaa haasteita aiheuttavia uskomuksia. Jos niitä löytyy omasta ajattelusta, on tärkeää pohtia, onko uskomus enää nykypäivänä itselle hyödyllinen. Meillä on aikuisina, itsenäisinä ihmisinä oikeus päättää itse uudelleen omista arvoistamme ja siitä, mihin uskomme, ja miten käyttäydymme sekä huolehdimme itsestämme ja toisistamme.
Lähde:
Bourne, E. J. (2010). Vapaaksi Ahdistuksesta. Työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Oakland, CA: New Harbinger Publications.
Suoritusohjeet
- Tutustu alla esiteltyihin ajatusvääristymiin.
- Pohdi, voitko tunnistaa vastaavia piirteitä omassa ajattelussasi.
- Jos huomaat näitä ajatusvääristymiä tai jonkin muun vastaavan toistuvan omassa ajattelussasi, pohdi, mitä haluat jatkossa oppia uskomaan – jotain sellaista, mikä auttaa sinua suoriutumaan ja voimaan hyvin pitkällä tähtämellä.
- Tutustu sitten seuraavaan harjoitteeseen: ”Vakuuttele itsesi”, ja ala harjoitella uutta uskomustasi harjoitteen ohjeiden avulla.
”Virhe on katastrofi.”
Tämä ajatusvirhe voi johtaa jatkuvaan mitä jos -ajatteluun ja pahimman mahdollisen olettamiseen. Virheitä tapahtuu jatkuvasti kaikkialla osana inhimillistä ihmismieltä ja yhteistyötä. On täysin epärealistista olettaa, että kykenisi itse olemaan erilainen kuin kaikki muut ja olemaan tekemättä virheitä.
”Täydellisyys on olennaista”.
Ajatusvirheeksi tässä muodostuu uskomus, että täydellisyys asioiden suorittamisessa ja tapahtumisessa olisi mahdollista – se ei ole, ja vain hyväksymällä tämän tosiasian, voi suoriutumisesta ja sen harjoittelusta nauttia kaikkine epätäydellisyyksineenkin. Vaarana on epäonnistumisen pelon kierteeseen joutuminen.
”Kaikki riippuu minusta”
Tähän ajatusvirheeseen sortuva vertailee jatkuvasti itseään, saavutuksiaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan muihin. Henkilö kokee, että kaikki asiat jollain tavalla pyörivät hänen ympärillään, ja että ihmisten ajatukset ja toimet olisivat jatkuvasti seurausta juuri hänen asioistaan.
”Jos häviän, olen täydellinen epäonnistuja.”
Ajatusvirhe on mustavalkoinen ja leimaava ”kaikki tai ei mitään -ajattelu”. Aivan kuin maailmassa olisi ilmiöistä esillä tasan kaksi vaihtoehtoa: ääripäät. Todellisuudessa asiat ovat hyvin monimutkaisia. Kaikenlaisten äärisanojen ja ilmaisujen käyttö jäykistää ajattelua, ja erilaisten nimittelyjen suosiminen itseä tai muita kohti antaa leimoja, jotka virittävät vääristynyttä ajattelua. Tähän samaan ajatusvääristymään voisi lukeutua ajatukset siitä, että ihmisten pitää toimia jollain tietyllä tavalla, ja jos eivät, se suututtaa tai ärsyttää kohtuuttomasti. On aina olemassa myös vaihtoehtoisia toimintatapoja.
”Epäonnistuin, koska peli oli liian aikaisin aamulla: en ole ihminen, joka kykenisi hyviin suorituksiin aamulla.”
Tässä vääristyy se, että yksi tapahtuma olisi riittävä todistusaineisto luomaan pysyvän tai yleisen tilan. Niin moni asia vaikuttaa meihin jatkuvasti, että tällaisia johtopäätöksiä ei voi tehdä. Lisäksi voimme hyvin paljolti vaikuttaa siihen, mitä opimme ja siis olemme.
”Kaikki on minun tai muiden syytä.”
Itseen tai toisiin kohdistuvista syytöksistä on harvoin mitään hyötyä, ja juuri koskaan tilanne ei ole niin yksinkertainen, että yksittäistä asiaa voisi pitää syypäänä. On olennaista keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa, ja sen jälkeen vaikuttaa niihin yrittämällä yhä uudelleen kehittyvin keinoin ja voimin.
“Elämä on aina reilua”
Näin ajatteleva ja uskova ihminen kokee tietävänsä, mikä on reilua, ja odottaa, että samasta panoksesta saa aina saman palkinnon. Lisäksi näin ajatteleva uskoo, että asiat kulkevat aina reiluuden nimissä. Elämässä yleensä ja etenkin yhteisöissä, joissa kilpaillaan ja tavoitellaan korkeaa suoritustasoa tai korkeita rahasummia, tapahtuu ikävä kyllä välttämättä myös epäreilua peliä. Tällaisissa yhteisöissä tapahtuu myös tahattomia virheitä, jotka johtavat epätasa-arvoiseen kohteluun ja epäoikeudenmukaisuuteen. Toki näitä tulee pyrkiä korjaamaan, mutta yksilön elämänkaaren kohdalla tärkeä oppitunti on hyväksyä tämä ja pohjata oma tekeminen sisäiseen motivaatioon ja paloon edistyä. Vaikka usein toki niinkin tapahtuu, aina saavutuksista ei heti oikeudenmukaisesti palkita.
”Olin tänään väsynyt enkä saanut tarpeeksi aikaan – olen laiska ihminen”
Tässä vääristymässä ihminen tekee pysyviä johtopäätöksiä itsestään persoonana sen perusteella, mitä hän sillä hetkellä tuntee.
