Kirjan verkkomateriaalit

Nelitasomalli: psyykkisen harjoittelun edellytykset ja taso

Tässä osiossa kuvataan ilmiöitä, joita kokemuksemme mukaan psyykkisen harjoittelun oppimisen eri vaiheissa tapahtuu.

Tavoitteet

Tavoitteena on tarjota mahdollisuus psyykkisen harjoittelun tarpeiden ja tämänhetkisen osaamisen arviointiin.
Tavoitteena on tarkastella edellytyksiä ja olosuhteita, jotka luovat valmiudet saavuttaa psyykkiselle harjoittelulle asetettuja tavoitteita.

Mallia ei ole tieteen keinoin todistettu olemassa olevaksi, vaan se on syntynyt käytännön kokemuksen myötä työskennellessämme niin urheilijoiden ja valmentajien kuin muiden psyykkistä suorituskykyään kehittävien ihmisten ja heitä valmentavien tai kouluttavien ihmisten parissa.
Malli selkeyttää ja ilmentää, miten osaaminen psyykkisen suorituskyvyn harjoittamisessa kehittyy.

Suoritusohjeet

Kuvaamme alla ytimekkäästi, mitä psyykkisen harjoittelun ilmiöitä ja tarpeita nelitasomallin eri tasot tuovat esiin.
Lukiessasi ja mallin kuvaa tarkastellessasi pohdi omaa tilannettasi:
Mitä asioita voit löytää mallin eri tasoilta, jotka toteutuvat tai joiden toivoisit toteutuvan omassa psyykkisen suorituskyvyn kehittämisessäsi tai kun ohjaat tai opetat toisia kehittämään suorituskykyään?
Millä mallin tasoilla olet tai olette, ja mihin on tavoitteena päätyä?

Nelitasomallissa psyykkisen valmentautumisen tila ja tarpeet sekä toteutuva taso kuvataan neljällä eri tasolla:

edellytykset, valmiudet ja olosuhteet
perustaidot
huipputaidot
automaatio.

Mallin kahden ensimmäisen tason, eli edellytysten, valmiuksien ja olosuhteiden sekä perustaitojen tulisi toteutua aina, kun pyritään kehittämään suorituskykyä.
Näin toteutuu kokonaisvaltainen ihmisenä ja alan osaajana kehittyminen. Lisäksi näillä tasoilla tehdään myös merkittävää, psyykkisiä ongelmia ja vaikeuksia ennaltaehkäisevää työtä.
Huipputaidot ja Automaatio tulevat useimmiten tarpeellisiksi vasta, jos suoritusvaatimukset nousevat selkeästi, ja paine on kova esimerkiksi tilanteiden sisältämien odotusten tai riskien vuoksi.

1. Taso: Edellytykset, valmiudet ja olosuhteet

Edellytykset, valmiudet ja olosuhteet luovat perustan, joka mahdollistaa psyykkisen suorituskyvyn menestyksekkään harjoittelun.

Edellytyksiä luovat esimerkiksi valmentajat, opettajat ja työnantajat, jotka ovat päävastuussa tilanteista, joissa harjoittelu ja suoritukset tapahtuvat. Olosuhteita luovat myös yhteisöt ja organisaatiot, jotka vaikuttavat taustalla luoden resursseja, sekä muun muassa erilaiset sääntömääräykset. Valmiudet taas liittyvät harjoittelevien ja suorittavien henkilöiden, kuten urheilijoiden tai työntekijöiden tai asiakkaiden sekä ryhmän tai joukkueen omiin valmiuksiin asettua kehittämään psyykkistä suorituskykyään.

Pysähdy pohtimaan, minkälaiset edellytykset ja valmiudet toteutuvat omassa tilanteessasi. Tutustu kirjassa esitettyyn taulukkoon, joka esittelee olennaisia psykologisia tekijöitä, jotka ovat edellytyksiä suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tulokselliselle kehittämiselle.

Pohdi, tulisiko edellytyksiä ja valmiuksia pyrkiä edelleen kehittämään, jotta suorituskyvyn ja hyvinvoinnin kehittyminen voisi olla optimaalisella tavalla mahdollista.

Mitkä edellytykset, olosuhteet tai valmiudet kaipaavat eniten ja nopeimmin huomiota ja tietoisia kehittämistoimia?

2. Taso: Perustaidot

Perustaitojen harjoittelua kuvaa osuvimmin tietoisen kehittämisen olemassaolo: kehittymistä suunniteltaessa tavoitteet asetetaan koskemaan myös psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen kehittymistä: mitä halutaan oppia ja miten sitä harjoitellaan. Päätetään esimerkiksi, että alkavan kauden aikana on tavoitteena oppia tunnistamaan, mitkä asiat auttavat eniten ja mitkä häiritsevät eniten suoritukseen keskittymistä. Sen jälkeen suunnitellaan keinot minimoida häiriöiden vaikutuksia tai oppia sietämään niitä ja keinot vahvistamaan niitä asioita, jotka johtavat optimaaliseen keskittymiseen.

Tietoinen harjoittelu näkyy myös jokapäiväisessä tekemisessä siinä, minkälaisia ohjeita esimerkiksi suoritusta harjoitteleva henkilö itselleen antaa tai saa toiselta. Jos tavoitteena on kehittää jotain psyykkistä ominaisuutta tai taitoa, tulee ohjeiden antoon, harjoitteluun ja palautteen antoon myös sisältyä informaatiota liittyen kyseisen psyykkisen ominaisuuden tai taidon harjoitteluun. Jos halutaan harjoittaa vaikkapa tunteiden säätelyä, tulee muistuttaa itseään tai toista kiinnittämään siihen huomiota, toteuttaa valittuja harjoitteita, toimenpiteitä tai ajatuksia ja arvioida, miten juuri tunteiden säätelyn kehittyminen sujuu. Välillä tämä vaatii paljon työtä ja rohkeuttakin – jos esimerkiksi asetetaan tavoitteeksi kehittää tasapuolista vuorovaikutusta osapuolien välillä, on olennaista, että säännöllisesti pysähdytään avoimesti tarkastelemaan, mitä on saatu aikaan ja mitä vielä ei osata. Vähitellen opitut psyykkisen harjoittelun elementit integroituvat eli yhdistyvät saumattomaksi osaksi laadukasta tekemistä.

Tietoisen psyykkisen harjoittelun lisäksi nelitasomallin perustaitojen vaiheessa tarkastellaan ja oivalletaan psyykkisten ominaisuuksien kehittämisen ja psyykkisen taitavuuden merkitys omien suoritus- ja hyvinvointitavoitteiden saavuttamiselle. Tämä johtaa motivoitumiseen kohti psyykkistä harjoittelua. Tässä vaiheessa tietoa myös etsitään aktiivisesti lisää, jolloin opitaan ja ymmärretään lisää termejä ja määritelmiä asioille sekä kokeillaan aktiivisesti erilaisia menetelmiä ja harjoituksia. Itsetuntemus lisääntyy ja syntyy ymmärrystä siitä, millä tasolla oma psyykkinen suorituskyky eri osa-alueilla on, ja mitä kukin haluaisi itsessään tai valmennettavissaan kehittää.

Psyykkistä harjoittelua toteutetaan perustaitojen vaiheessa paljon esimerkiksi ryhmissä, joukkueissa ja yhteisöissä tiedon jakamisen ja yhdessä harjoittelun keinoin – näin opitaan perustiedot ja taidot, joita voidaan myöhemmin tarvittaessa yksilöllisesti soveltaa.

3. Taso ja 4. Taso: Huipputaidot ja Automaatio

Huipputaitojen vaiheessa osaaminen omalla alalla on jo noussut tai nousemassa korkealle tasolle. Onkin mahdollista, että psyykkinen suorituskyky ja sen kehittäminen on korostuneesti merkittävää tässä oppimisen vaiheessa. Tilanteessa, jossa vertaillaan osaamista tai tasoa, monet suorittavat henkilöt ovat fyysisesti ja teknisesti keskimäärin yhtä vahvoja. Voi myös olla, että tilanteen suoritusvaatimukset tai paine nousevat korkeaksi. Huipputaitojen ja Automaation vaiheessa psyykkisiä ominaisuuksia ja taitoja sekä optimaalisen suoriutumisen ja suoritusympäristön edellytyksiä harjoitellaan ja luodaan yksilöllisesti – laji, ala tai tilanne yksityiskohtaisesti huomioon ottaen, systemaattisesti ja jatkuvana prosessina.

Viimeistään Automaation vaiheessa ihmisen psyykkinen suorituskyky on huippuluokkaa ja hänellä on käytössään monipuoliset menetelmät säädellä psyykkistä suoritustilaansa ja muita tarvittavia suoriutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tässä vaiheessa kokemusta on yleensä kertynyt jo paljon, ja suoriutuminen on niin fyysisesti kuin psyykkisesti hyvin automaationomaista. Tällöin toisaalta myös poikkeustilanteissa toimintakyky säilyy, kun suorittajalla on tarvittaessa myös ylimääräisiä resursseja käytettävissään. Toimintamallit poikkeustilanteisiin ovat myös hyvin suunniteltuja. Automaation tasolla suorittava yksilö on ottanut vastuun itse itsestään eikä ole riippuvainen minkään tai kenenkään muun toiminnasta. Suurin vahvuus kumpuaa omasta itsestä ja siitä tiedosta, että suorituskyky asuu oman itsen sisällä, ulottuvilla aina kun tarvitaan. Toisaalta myös kyky sietää virheitä ja epäonnistumisia ja ponnistaa vastoinkäymistenkin keskeltä aina eteenpäin ovat korkealla tasolla. Lisäksi toimintaa leimaavat usein luovuus ja kyky soveltaa.