Kirjan verkkomateriaalit

Coach Wooden – huippuvalmentajan filosofia suorituskyvyn kehittämisestä

Tämän harjoitteen avulla voit tutustua legendana pidetyn Coach Woodenin valmennusfilosofiaan.

John Wooden oli yhdysvaltalainen koripalloilija ja koripallovalmentaja. Hän oli kaikkien aikojen ensimmäinen henkilö, joka kelpuutettiin Basketball Hall of Fameen sekä pelaajan että valmentajan ominaisuudessa. Hänen voittojensa määrä on vertaansa vailla.

Coach John Wooden määritteli menestyksen olevan saavutettu mielenrauha, joka syntyy siitä tyytyväisyydestä, kun tietää yrittäneensä maksimaalisesti tullakseen siksi parhaaksi, joksi itse voi tulla. ”Voititko” tai ”hävisitkö” olivat Woodenin mukaan täysin vääriä kysymyksiä.

Coach Wooden rakensi 17 vuoden aikana ”Pyramidin” , joka kuvaa ne arvot ja asenteet, joiden avulla urheilija voi saavuttaa menestyksen.

Pyramidi on inspiroinut niin tieteilijöitä kuin yritysmaailman menestyjiä ja lukuisten alojen opettajia, jotka tavoittelevat korkeinta huippua.


Tieteentekijät tutkivat Woodenin käytännössä menestynyttä filosofiaa

Perez, Van Horn & Otten (2014) tutkivat Coach Woodenin Pyramidia verraten sen sisältämän 15 menestystekijän yhteyksiä psykologisen tutkimusaineiston todentamiin, menestykseen johtaviin tekijöihin.

Woodenin Pyramidissa Ystävyys, Luotettavuus ja Yhteistyö muodostavat perustan. Korvaamattomat alakulmat luovat Suunnitelmallisuus /Ahkeruus sekä Innostus. Näiden peruskivien yläpuolelle Wooden asetti arvojen ja asenteiden rivin: Kyky itsen säätelyyn, Valppaus, Aloitteellisuus ja Määrätietoisuus. Seuraavan rivin ylöspäin muodostavat Fyysinen/Psyykkinen kunto, Taito ja Ryhmähenki. Taito on tarkoituksellisesti kaiken keskellä. Lähellä huippua vaikuttavat kyky suoriutua paineen alla sekä Itseluottamus. Kaiken aiemmin mainitun sivutuotteena syntyy Pyramidin huipuksi Ylivoimainen suorituskyky ja menestyminen.

Tutkijat katsovat, että Woodenin huippusuorituskyky mukailee pitkälti Csikszentmihályin Flow:n käsitettä. Kirjassa käsittelemme Flow:ta luvussa 12.

Tutkijat etenivät tutkimustyössään analysoimalla ensin Pyramidin alimpien peruskivien yhteyttä toisiinsa. Sen jälkeen he tutkivat peruskivien yhteyksiä asenteiden ja arvojen kerrokseen sekä arvojen yhteyttä  ja vaikutusta Pyramidin keskimmäisiin, korvaamattomiin osatekijöihin: kuntoon, taitoon sekä ryhmähenkeen. Näiden kolmen perustavan tekijän sekä niitä edeltävien kerrosten yhteyttä huipun muodostaviin paineen sietoon ja itseluottamukseen tutkittiin lopuksi, samoin kuin toki kaikkien osien vaikutusta lopputulokseen eli huippusuorituskykyyn.

Deanna Perez, D., Van Horn, S. & Ottenoach, M. P. (2014). John Wooden’s Pyramid of Success: A Comparison to the Sport Psychology Literature. International Journal of Sports Science & Coaching, 9(1), 85-101.


Lisätietoa tutkimuksesta liittyen Pyramidiin

Moni kohta Woodenin pyramidissa saa vahvistusta  tutkimustuloksista. Tämä kertoo sekä tutkijoiden edistyksestä että itse Pyramidin toimivuudesta. Alla on esitelty otteita Perezin ym. (2014) esittelemistä tutkimuksista:

  • Woodenin Itsesäätely yhdistyy erityisesti Kirshenbaumin itsesäätelyn teoriaan (1). Pyramidin mukaan korkea kokemus Ystävyydestä on yhteydessä parempaan Ahkeruuteen. Tätä tukee Bealin ym. tutkimus, jonka mukaan ryhmät, joiden jäsenet pitävät toisistaan, suoriutuvat todennäköisemmin korkealla tasolla (2, 3). Ja edelleen itsemääräämisteorian mukaan kokemus yhteisöllisyydestä on yksi perustarpeemme, joka on voimakkaasti yhteydessä sisäisen motivaation kokemukseen (4). Woodenin Pyramidissa vastaavasti Ystävyys tehostaa ahkeruutta. Lisäksi Ahkeruus johtaa korkeaan itsesäätelyn kykyyn muun muassa huolellisen etukäteissuunnittelun ja stretegioiden valintojen myötä (1).
  • Ystävyys jakaa monia samankaltaisuuksia Carronin koheesion määritelmän kanssa (5). Woodenin mukaan Ystävyys syntyy kolmen periaatteen, molemminpuolisen arvostuksen, kunnioituksen ja antaumuksen myötä. Wooden sanookin: ”Ystävyys on tekemistä toisille sillä aikaa, kun he tekevät sinulle” (6, s. 38). Vastaavasti sosiaali- ja urheilupsykologiassa määritellään koheesion syntyvän ryhmänä koetusta ylpeydestä, yksilöiden välisestä vetovoimasta ja tehtävään sitoutumisesta (7). Innostuksen Wooden määrittelee vilpittömäksi, kiihkeäksi ja tarttuvaksi rakkaudeksi sitä kohtaan, mitä tekee, ja Yhteistyön työskentelyksi yhdessä kaikin mahdollisin tavoin ja keinoin kohti sitä, mitä on yhdessä sovittu tavoitteeksi (6).
  • Aloitteellisuus muistuttaa pitkälti henkistä vahvuutta (8). Molemmat vaativat yksilöiltä kykyä olla pelkäämättä epäonnistumisia ja kykyä oppia niistä ja harjoittaa siten itseään tekemään jatkuvasti yhä parempia ja itsenäisempiä päätöksiä uuden tiedon perusteella (9). Määrätietoisuus tai etenkin sen puute koskettaa läheisesti burnout-tutkimusta (10). Nidefferin mukaan (11) urheilijat, jotka kykenevät suuntaamaan ja vaihtamaan keskittymisensä tapaa joustavasti, menestyvät paremmin. Tämä tulos tarjoaa tukea Woodenin itsesäätelyn ja valppauden väliselle yhteydelle.
  • Wooden määritteli joukkuehengen aidoksi toisten huomioimiseksi; ”halukkuudeksi uhrata henkilökohtainen menestys yhteisen edun vuoksi” (6, s. 74). Tutkimuksen mukaan urheilijat, jotka asettavat joukkueen edun ensimmäiseksi osoittautuvat henkisesti vahvemmiksi kuin itsekkäät urheilijat (8). Tämä henkinen vahvuus lähestyy Woodenin Aloitteellisuutta – kykyä päätöksentekoon, sinnikkyyteen ja pelottomuuteen vastoinkäymisten edessäkin.
  • Wooden määritteli luottamuksen hyvin perustelluksi kokemukseksi siitä, että on täydellisesti valmistautunut edessä olevaan tehtävään. Baumeister ja Showers esittivät, että jäätyminen voi syntyä, jos huomio siirtyy kohti jo automatisoituneita prosesseja, joihin luottamuksen kokemus kohdistuu (12).
  • Lopulta tehtäväorientoituneisuus – sitoutuminen ja sisäinen motivaatio kohti tavoitteisiin johtavaa työntekoa – on linjassa Woodenin kilpailullisen ylivoimaisuuden ja menestyksen määritelmien kanssa. Kaikkein korkeimmalle huipulle voi viedä vain se, kun yksilö haluaa sisäisen motivaation ja tehtäväorientoituneisuuden voimin yhä uudelleen oppia lisää, lähestyä erinomaisuutta ja jatkuvasti kehittää omaa edellistä suoritustaan (13, 14, 15).

Lähteet

  1. Kirshenbaum, D. S., Self-Regulation and Sport Psychology: Nurturing an Emerging Symbiosis, Journal of Sport Psychology, 1984, 6, 159-183.
  2. Beal, D. J., Cohen, R. R., Burke, M. J. and McLendon, C. L., Cohesion and Performance in Groups: A Meta-Analytic Clarification of Construct Relations, Journal of Applied Psychology, 2003, 88(6), 989–1004.
  3. Spink, K. S., and Carron, A. V., Group Cohesion Effects in Exercise Classes, Small Group Research, 1994, 25(1), 26–42.
  4. Ryan, R. M., and Deci, E. L. Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being. American Psychologist, 2000, 55(1), 68 – 78.
  5. Carron, A. V., Cohesiveness in Sport Groups: Interpretations and Considerations, Journal of Sport Psychology, 1982, 4(2), 123-138.
  6. Wooden, J. and Carty, J., Coach Wooden’s Pyramid of Success: Building Blocks for a Better Life, Regal Books, Ventura, California, 2005.
  7. Carron, A. V., Brawley, L. R. and Widmeyer, W. N., The Measurement of Cohesiveness in Sport Groups, in: Duda, J. ed., Advances in Sport and Exercise Psychology Measurement, Fitness Information Technology, Morgantown, West Virginia, 1998, 213-226.
  8. Gucciardi, D. F., Gordon, A. M. and Dimmock, J. A., Development and Preliminary Validation of a Mental Toughness Inventory for Australian Football, Psychology of Sport and Exercise, 2009, 10(1), 201-209.
  9. Sheard, M., Golby, J. and van Wersch, A., Progress Toward Construct Validation of the Sports Mental Toughness Questionnaire (SMTQ), European Journal of Psychological Assessment, 2009, 25(3), 186-193.
  10. Raedeke, T. D., Is Athlete Burnout More Than Just Stress?: A Sport Commitment Perspective, Journal of Sport and Exercise Psychology, 1997, 19, 396 – 417.
  11. Nideffer, R., Test of Attentional and Interpersonal Style, Journal of Personality and Social Psychology, 1976, 34, 394-404.
  12. Baumeister, R. F. and Showers, C. J., A Review of Paradoxical Performance Effects: Choking under Pressure in Sports and Mental Tests, European Journal of Social Psychology, 1986, 16, 361-383.
  13. Weinberg, R. S. and Gould, D., Foundations of Sport and Exercise Psychology, 5th edn., Human Kinetics, Champaign, IL, 2011.
  14. Elliot, A. J., Approach and Avoidance Motivation and Achievement Goals, Educational Psychologist, 1999, 34(3), 169-189.
  15. Grant, H. and Dweck, C. S., Clarifying Achievement Goals and Their Impact, Journal of Personality and Social Psychology, 2003, 85(3), 541-553.