Rangaistusten käyttäminen henkisen vahvuuden harjoittelemiseksi
Tässä harjoitteessa esitellään tutkimus, jossa käytettiin rangaistuksia henkisen vahvuuden kasvattamisessa.
Tavoitteet
- Tavoitteena on tutustua mielenkiintoiseen tutkimukseen.
- Tavoitteena on pohtia mahdollista omaa rangaistusten käyttämistä ja niiden hyödyllisyyttä ja viisaita toteutustapoja.
Rangaistusten käyttö valmennuksen apuna vaatii tarkkaa suunnittelua ja ymmärrystä sen vaikutuksista.
Yleisimmin ajatellaan, että rangaistusten käyttöä tulisi välttää.
Suoritusohjeet
- Tutustu alla Bellin ym. (2013) tutkimukseen.
- Pohdi, mitä mieltä itse olet rangaistusten käyttämisestä, ja mitä ajatuksia tämä tutkimus sinussa herättää.
- Tarkastele mielellään mainittuja artikkeleita myös lähemmin.
Bell ym. (2013) määrittelevät tutkimuksessaan henkisen vahvuuden (engl. mental toughness) kyvyksi saavuttaa henkilökohtaisia tavoitteita monista stressitekijöistä syntyvän paineen alaisena.
- Hardy ym. (2013) korostivat henkisen vahvuuden olevan erityisesti henkisesti vahvaa käyttäytymistä.
- Tämän määritelmän ympärille Bell ym. laativat tutkimuksen, jossa tavoitteena oli henkisen vahvuuden kehittäminen altistamalla henkilöt systemaattisesti harjoitusympäristöön, jossa heikosta suoriutumisesta seuraa rangaistuksia, ja joka sellaisenaan on voimakkaasti paineistava.
- Bell ym. pohtivatkin, erottaako rangaistusten käyttö harjoitusmenetelmänä henkisen vahvuuden kehittämisen menetelmät tavallisista psyykkisten taitojen harjoittamisen menetelmistä.
Tutkimuksen kulku
- Tutkimuksessa koehenkilöinä oli 20 (+ 21 pelaajaa kontrolliryhmässä) lupaavaa, 16-18 -vuotiasta, korkeasti motivoitunutta kriketin pelaajaa.
- Pelaajat osallistuivat intensiiviseen, yhteensä 46 päivän mittaiseen harjoitteluun, jossa vuorottelivat neljän päivän sykleissä toteutettu harjoittelu ilman painetta, harjoittelu paineen alla, testaus ja kertaus sekä tavoitteenasettelu.
- Pelaajat olivat tarkoin selvillä harjoittelun tarkoituksesta, eli paineen ja uhan alla suoriutumisen harjoittelusta, jossa huonosta suoriutumisesta seurasi erilaisia rangaistuksia, kuten harjoituksesta pois jättäminen, pukuhuoneen siivoaminen, tai jonkin rangaistuksen suorittaminen toisten edessä.
- Tutkijat korostivat voimakkaasti, että jotta rangaistuksia käyttävän ympäristön negatiivisilta vaikutuksilta säästytään, on ensinnäkin huolehdittava, että pelaajilla on erittäin automatisoituneet, tarkoituksenmukaiset menetelmät käytössään, joiden avulla he säätelevät paineen tunteita ja muita negatiivisia tunnekokemuksia.
- Lisäksi tilanteissa tulee vallita viisas ja taitava johtajuus, jossa pelaajat jatkuvasti kuulevat positiivisia ja mielekkäitä, tavoittelemisen arvoisia kuvauksia tulevaisuudesta ja siitä, kuinka heidän kyvykkyyteensä saavuttaa kyseinen tulevaisuus uskotaan.
- Pelaajien tulee altistua vuorovaikutukselle, jossa heille jatkuvasti mahdollistuu omien tuntemusten, ajattelun ja näkökulmien tarkastelu ja uudelleen määrittely.
- Lisäksi pelaajien on jatkuvasti saatava nähdä johtavien henkilöiden käyttäytymistä, joka ilmentää lopullisena tavoitteena olevaa, arvojen mukaista käyttäytymistä (Hardy ym. 2010).
- Kyseisessä tutkimuksessa esimerkiksi johtavat henkilöt suorittivat vastaavasti ansaitsemansa rangaistukset, maailman huipun saavuttaneita pelaajia oli mukana valmennustilanteissa kertomassa harjoittelun tavoitteista, ja urheilupsykologit osallistuivat tiiviisti harjoitteluun auttaen pelaajia omaksumaan automaattisia paineen ja tunteiden säätelyn tekniikoita.
Tutkimuksen tulokset
- Tulokset osoittivat intervention tehokkuuden: pelaajien suoriutuminen ja henkinen vahvuus kehittyivät monilla mittareilla osoitettuna merkittävästi verrattuna kontrolliryhmään.
- Tutkijat jäivät pohtimaan erityisesti, syntyikö vaikutus sitä kautta, että pelaajat herkistyivät havainnoimaan uhkaa ajoissa ja reagoimaan siihen tarkoituksenmukaisilla tavoilla, vai syntyikö vaikutus enemmän sitä kautta, että pelaajat oppivat sietämään painetta ja toimimaan tehokkaammin ikään kuin siitä välittämättä.
- Olennaista on huomioida, että rangaistusten käyttö valmennuksen apuna vaatii tarkkaa suunnittelua ja ymmärrystä sen vaikutuksista.
Tutki lähteitä:
- Bell, J. J., Hardy, L., & Beattie, S. (2013). Enhancing Mental Toughness and Performance Under Pressure in Elite Young cricketers: A 2-Year Longitudinal Intervention. Sport, Exercise, and Performance Psychology. 2(4), 281-297.
- Anthonya, D.R., Gordona,S., Gucciardi,D.F. & Dawson, B. (2018). Adapting a behavioral coaching framework for mental toughness development. Journal of Sport Psychology in Action, 9(1), 32-50.
