Kirjan verkkomateriaalit

Näkökulmia siihen, miten motivaatio syntyy

Tämä harjoite valottaa sitä, miten motivaatio syntyy ja kuka siitä on vastuussa

Tavoitteet

  • Tavoitteena on tutustua historian saatossa muuttuneisiin näkemyksiin siitä, miten motivaatio syntyy ja kenen vastuulla motivoituminen on.
  • Tavoitteena on pysähtyä pohtimaan, miten itse ajattelee motivaation syntyvän ja vastaako oma näkemys nykykäsityksiä.

Nykyään vallalla on niin kutsuttu vuorovaikutusnäkökulma (engl. interaction ?)

Lähde:

Weinberg, R. & Gould, D. (2019). Motivation. Teoksessa R. Weinberg & D. Gould, Foundations of Sport and Exercise Psychology (7. painos, 53-76). Champaign, IL: Human Kinetics.

Suoritusohjeet

  • Tee ensin pohdintatehtävä koskien omia ajatuksiasi motivaation syntymisestä.
  • Lue sitten tietoiskuja siitä, miten käsitykset motivaation syntymisestä on ajan saatossa vaihdelleet.
  • Vastaavatko käsityksesi nykyistä näkemystä siitä, miten motivaatio syntyy ja määrittyy?

Pohdintatehtävä: Kuka motivaatiostamme on vastuussa?

  • Sijoita itsesi hetkeksi elämäsi erilaisiin ympäristöihin, tilanteisiin tai toimintoihin.
  • Esimerkkejä voisivat olla työhösi kuuluvat erilaiset tehtävät, erilaiset harrastuksesi, urheilulajiisi sisältyvät erilaiset osa-alueet tai harjoitteet, opiskelusi tai vaikkapa arjen askareet, kuten kaupassa käynti tai siivous.
  • Pohdi seuraavaksi omaa motivaatiotasi suoriutua mahdollisimman hyvin näissä erilaisissa tilanteissa.
  • Kuinka paljon haastat itseäsi tekemään parhaasi, antamaan kaikkesi sekä sietämään vastoinkäymisiä ja haasteita? Onko motivaatiosi samankaltaista vai erilaista näissä tilanteissa? Onko motivaatiosi ikään kuin sinussa ja sinun vastuullasi vai riippuuko se mielestäsi ennemmin olosuhteista, kuten ympäristön viihtyvyydestä tai sinua ohjaavan tai johtavan henkilön toiminnasta – vai kenties kaikista näistä yhdessä?

Piirrekeskeinen näkökulma motivoitumiseen

Piirrekeskeinen näkökulma motivaation syntymiseen oli pitkään vallalla. Sen mukaisesti ajateltiin, että motivaatio kumpuaa pääasiassa ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista, persoonallisuuden piirteistä, tarpeista sekä tavoitteista. Voimakas motivaatio oman parhaan yrittämiseen ja itsensä haastamiseen nähtiin yksioikoisesti ihmisen piirteenä, joka toisilla on ja toisilla ei. Tätä näkemystä on kuitenkin voimakkaasti kyseenalaistettu. On ymmärretty, että ihmisen motivaatioon vaikuttavat myös ympäristötekijät.


Tilannekeskeinen näkökulma motivoitumiseen

Tilannekeskeinen näkökulma korostaa ympäristön ja tilanteen merkitystä ihmisen motivoitumisessa. Tämän näkemyksen mukaan ihminen saattaa siis olla toisessa tilanteessa täysin vailla motivaatiota ja toisessa hyvinkin motivoitunut, riippuen esimerkiksi johtamistyylistä, kilpailuasetelmasta tai puitteiden vetovoimasta. Esimerkiksi kuntoliikkujan motivaatioon voisi vaikuttaa voimakkaasti liikuntakeskuksen siisteys. Toisaalta urheilijan pitäisi saada itsestään paras irti, kunhan vain valmentaja jaksaisi kannustaa tarpeeksi. Tämäkin näkemys on sellaisenaan yksioikoinen. Raju esimerkki tästä voisi olla harjoittelevan henkilön kaltoinkohtelu. Vääryydestä huolimatta tällainen toiminta ei läheskään aina johda osallistumisen lopettamiseen. Motivaatioon vaikuttavat siis ilman muuta myös ihmisen sisäiset tekijät, persoonallisuus, arvot, tavoitteet, tarpeet sekä kehityshistoria toimintamalleineen.


Vuorovaikutusnäkökulma motivoitumiseen

Nykyään on omaksuttu niin kutsuttu vuorovaikutusnäkökulma, jonka mukaan motivaatio määrittyy pitkälti ihmisen tekemien tulkintojen perusteella. Näihin vaikuttavat sekä sisäiset taipumukset, tarpeet ja arvot että ympäristö, kaikki yhdessä. Motivoitumisen kannalta merkittävää on myös se, miten ihminen määrittelee onnistumisen ja epäonnistumisen sekä minkälaisia syy-seuraus-suhteita hän toiminnassaan havaitsee.