Kirjan verkkomateriaalit

Omat tarpeeni

Tämän harjoitteen avulla voit pohtia, miten perustarpeesi ympäristössäsi tyydyttyvät

Tavoitteet

  • Tavoitteena on pohtia ja tarkastella omia psykologisia perustarpeita, ja niiden tyydyttymisen astetta omassa suoritusympäristössä.
  • Tavoitteena on tarvittaessa suunnitella, mitä voisi tehdä tai miten toimia, jotta tarpeet tulisivat vieläkin paremmin tyydytetyiksi.

Psykologiset perustarpeemme ohjaavat meitä kohti sellaisia ympäristöjä ja ihmissuhteita, joissa ne tulevat tyydytetyiksi. Kun näin tapahtuu, voimme hyvin ja haluamme palata toiminnan tai ihmisten pariin yhä uudestaan.

Lähde:

Ryan, R. M. & Deci, E. L. (2017). Self-Determination Theory: Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. New York, NY: Guilford Press.

Suoritusohjeet

  • Käy läpi kolme pohdintaa, joiden avulla voit tarkastella perustarpeidesi tyydyttymistä omassa suoritusympäristössäsi.
  • Pohdi tarvittaessa ja halutessasi käytännönläheisesti sitä, miten itse voisit edistää ja varmistaa perustarpeidesi tyydyttymistä entistäkin tehokkaammin.
  • Voit myös keskustella kysymyksistä jonkun sinulle läheisen tai toisaalta omaan suoritusympäristöösi olennaisesti vaikuttavan henkilön kanssa.
  • Erityisesti siinä tapauksessa jos koet, että perustarpeesi tyydyttyvät hyvin heikosti, voi siitä olla tärkeää puhua joko luotetuille läheisille, suoritusympäristöön olennaisesti vaikuttaville henkilöille tai ammattiauttajalle tilanteen helpottamiseksi.

1. Autonomia eli mahdollisuus valita ja vaikuttaa:

Autonomia on kokemus siitä, että omaan toimintaan, omiin tavoitteisiin ja itseä koskeviin päätöksiin saa itse aktiivisesti vaikuttaa. Autonomia eli itsemäärääminen ei kuitenkaan tarkoita itsenäisyyttä tai riippumattomuutta muista ihmisistä. Kyse on koetusta mahdollisuudesta valita sen sijaan, että toimisi jonkin ulkoisen pakon ja kontrollin sanelemana.

  1. Kuinka paljon koet, että voit itse vaikuttaa esimerkiksi omiin tehtäviisi, osallistua omien tavoitteidesi asettamiseen tai päättää itse missä järjestyksessä tai miten hoidat sinulle annettuja tehtäviä?
  2. Koetko, että sinua määräillään, tarkkaillaan tai kontrolloidaan voimakkaasti ulkopuolelta?
  3. Mikä pieni asia tai teko voisi edistää autonomian kokemustasi?

2. Kyvykkyys eli koetut onnistumiset ja kehittyminen:

Kyvykkyydenkokemukset kumpuavat tilanteista, joissa koetaan onnistumisia ja suoriudutaan omien tavoitteiden mukaisesti. Oman kehittymisen ja edistymisen huomaaminen on omiaan tuottamaan syvästi palkitsevia kyvykkyydenkokemuksia. Kyvykkyydenkokemukset ovat subjektiivisia eli yksilön omakohtaisia kokemuksia, ja näin ollen kyvykkyyttä voidaan kokea, vaikka toiset olisivat parempia.

  1. Kuinka usein koet, että onnistut jossain omassa tehtävässäsi tai suorituksessasi? Kuinka taitava olet huomaamaan pieniäkin onnistumisia ja edistysaskeleita omassa toiminnassasi?
  2. Koetko, että saat tarpeeksi myönteistä ja kannustavaa palautetta?
  3. Miten voisit toimia niin, että kokisit onnistumisia ja kyvykkyyttä vieläkin enemmän?

3. Yhteenkuuluvuus eli viihtyminen ja arvostetuksi tuleminen

Yhteenkuuluvuus ryhmään tai yhteisöön on keskeinen osatekijä hyvinvoinnin ja suorituskyvyn taustalla. Kuuluvuuden kokemukset kumpuavat siitä, että tulemme hyväksytyksi ryhmään omana itsenämme ja koemme, että meidät kuullaan ja nähdään kokonaisina ihmisinä. Myös ja erityisesti silloin, kun emme onnistu tai koemme vaikeita tunteita.

  1. Kuinka hyvin koet, että suoritusympäristössäsi ymmärretään erilaisuutta ja kohdataan jokainen ihminen ainutlaatuisena itsenään?
  2. Koetko, että kuulut siihen ryhmään tai yhteisöön, jossa toimit ja sinua arvostetaan sellaisena kuin olet?
  3. Mikä voisi auttaa siinä, että kokisit yhteenkuuluvuutta vieläkin enemmän?

BONUS: Hyvän tekeminen

Martelan ym. (2016) mukaan ihmisillä on myös perustavanlaatuinen tarve tehdä toisille hyvää. Voit vielä lopuksi pohtia, milloin viimeksi olet vapaaehtoisesti auttanut jotakuta tai tehnyt pyyteettömästi jotakin hyvää toiselle. Miltä se tuntui? Voisitko kenties vielä tänään tehdä jonkin pienen teon toisen hyväksi? Ehkäpä soittaa ystävälle ja kysyä kuulumisia, tehdä puolisollesi iltapalan tai tarjota apua kiireiselle kollegallesi? Havainnoi erityisen tarkasti, miten hyväntekeminen vaikuttaa omaan oloosi.