Löydät tästä harjoitteesta lisää tietoa ryhmän kehittymisen vaiheista.
Tavoitteet
- Tavoitteena on oppia tunnistamaan ryhmän kehittymisen vaiheita.
- Tavoitteena on myös haluttaessa pohtia jonkin oman ryhmän vaihetta ja sen merkitystä toiminnalle tai omassa tilanteessa.
Suoritusohjeet
- Tutustu alla ryhmän kehittymisen vaiheisiin sekä vaiheiden kuvauksiin.
- Pohdi halutessasi samalla jonkin oman ryhmäsi tilannetta, jossa joko johdat ryhmää tai osallistut muussa roolissa ryhmän toimintaan:Missä vaiheessa ryhmäsi on tällä hetkellä? Mitä piirteitä havaitset liittyen kyseiseen vaiheeseen?
- Minkä vaiheiden läpi ryhmä on mahdollisesti jo kulkenut?
- Miten ryhmän dynamiikka toimii? Miten ryhmän kehittymisen vaihe vaikuttaa toimintaan?
- Onko jotain, mitä haluaisit ryhmällesi kertoa liittyen sen kehittymiseen?
Vaihe 1: Muotoutuminen
Muotoutumisvaiheessa ryhmä syntyy ja aloittaa toiminnan. Ryhmän kohtaamisissa vallitsee usein ystävällinen, kohtelias ja myönteinen ”kulttuuri”. Sovinnaisuus ja myös jännittyneisyys leimaavat usein ryhmän jäsenten käyttäytymistä̈. Jäsenet voivat antaa itsestään ehkä vain pintapuolisen kuvan. Muotoutumisvaiheen aikana yksilöt tutustuvat toisiinsa, jolloin myös ryhmän normit alkavat vähitellen muodostua. Muotoutumisvaiheessa ryhmällä ei yleensä ole vielä selkeitä yhteisiä tavoitteita eikä rooleja. Ryhmän perustehtävää määritellään, ja ryhmän jäsenet pohtivat, mitä he haluavat yhdessä saavuttaa ja miten se on mahdollista toteuttaa. Muotoutumisvaiheessa on tärkeää, että ryhmän ohjaaja tai johtaja tukee omalla toiminnallaan yhteisten tavoitteiden asettamista ja yksilöiden tutustumista toisiinsa. Selkeät toimintamallit ja säännöt luovat hyvän perustan ryhmän toimimiselle.
Vaihe 2: Kuohunta
Alkuinnostuksen ja myönteisyyden jälkeen nähdään usein kuohuntavaihe, jonka aikana ryhmän yksilöiden välille voi muodostua erimielisyyksiä, tunteiden purkauksia ja erilaisia näkökulmia. Kuohuntavaiheessa ryhmän jäsenet ilmaisevat yksilöllisyyttään, vastustaen samalla mahdollisesti ryhmän yhtenäistävää vaikutusta. Erilaisia liittoutumia syntyy tässä vaiheessa helposti ja tarvitaan monenlaisia välien selvittelyjä. Samalla kuitenkin ryhmän johtajan sekä koko ryhmän keskenään on tärkeää rakentaa luottamusta. Tässä vaiheessa palataan ryhmän tavoitteisiin ja sääntöihin, sekä muokataan niitä tarvittaessa yhdessä. Tavoitteena on, että jokainen ryhmän jäsen tuntee kuuluvansa ryhmään, ja saa kokea olevansa tasavertainen ryhmän jäsen. Johdonmukainen konfliktien selvittely vahvistaa ryhmää.
Vaihe 3: Normittaminen
Kuohuntavaiheen jälkeen koetaan normittamisvaihe, jolloin ryhmä palaa omiin sääntöihinsä ja normeihinsa erimielisyyksien tasoittuessa. Jäsenet suuntautuvat vahvemmin kohti ryhmän perustehtävää ja yhteisiä tavoitteita. Parantunut ryhmän sisäinen vuorovaikutus vapauttaa ilmapiiriä ja synnyttää vahvempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämän vaiheen aikana ryhmän jäsenten välinen kunnioitus lisääntyy ja luottamus kasvaa. Yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan ja syntyy ryhmälle ominaisia toimintanormeja. Myös kuohuntavaiheeseen palaaminen on tässä kohtaa mahdollista. Tämän vaiheen innostus, motivoituminen ja näkyvä kehitys voidaan hyödyntää ohjaamalla yksilöitä huomioimaan, millä tavoin asiat sujuvat hyvin ja millä tavoin nimenomaan heidän oma toimintansa ja ryhmän yhteinen tekeminen vaikuttavat onnistumisiin. Näin saadaan hyvää tietoa siitä, minkälaisiin asioihin voidaan palata aina tarvittaessa, kun jonkinlaiset vastoinkäymiset uhkaavat ryhmän laadukasta toimintaa.
Vaihe 4: Toteuttaminen
Toteuttamisvaiheessa ryhmä usein saavuttaa ensimmäisiä yhteisiä tavoitteitaan. Ryhmä̈ on saatu pääsääntöisesti toimimaan perustehtävän mukaisesti. Ensisijainen ongelmanratkaisun väline on avoin vuorovaikutus, eli ajatuksia ja ehdotuksia osataan ja uskalletaan ilmaista ja vastaanottaa taitavasti. Yleensä ryhmän johtaja pystyy kohtaamaan myös ryhmän jäseniä yksilöinä ja auttaa heitä saavuttamaan yksilöllisiä tavoitteitaan. Tässä vaiheessa voidaan tarkoin harkiten ohjata yksilöitä oman suorituskyvyn ja rajojen testaamiseen sekä ominaisuuksien ja taitojen kehittämiseen kohti huipputaitavuutta. Sisäisten ristiriitojen käsittely tapahtuu rakentavasti. Ryhmä on tässä vaiheessa suhteellisen eheä kokonaisuus, eikä yksittäisten yksilöiden vaihtuminen vaikuta tavoitteissa etenemiseen. Selkeät roolit ja vastuun lisääminen ryhmän jäsenille lisäävät sisäistä motivaatiota toimia ryhmän tavoitteen suuntaisesti.
Vaihe 5: Lopettaminen
Lopettamisvaiheessa ryhmän yhteiset tavoitteet on saavutettu ja toiminta päätetään. Voi myös olla, että toiminta jatkuu, mutta tapahtuu niin paljon muutoksia, että kehitysvaihe muistuttaa ennemmin muotoutumisvaihetta. Lopettamisvaihe voidaan kokea haastavaksi, koska se sisältää luopumista. Lopettamisvaihe voi olla nopea ja äkkinäinen, tai hitaampi. Päätösvaihe on joka tapauksessa tärkeä, koska se tukee yksilöiden liittymistä uusiin ryhmiin myöhemmin elämässään. Ryhmä voi tässä vaiheessa pohtia esimerkiksi, mikä sen toiminnassa on ollut parasta, ja mitä eväitä se on tarjonnut ryhmän jäsenille tulevia elämäntilanteita ajatellen.
