Mikä ihmeen suorituskyvyn psykologia?

Olemme saaneet vastata otsikon kysymykseen lukuisia kertoja kirjoitettuamme kirjan Suorituskyvyn psykologia, tieto- ja taitokirja korkeaa suorituskykyä ja hyvinvointia rakentaville (Arajärvi & Thesleff, VK-kustannus, 2020). Termi ”suorituskyvyn psykologia” aiheuttaa ymmärrettävästi ihmetystä, sillä se on suomen kielessä uusi ja kirjaa varten englannin kielestä käännetty. Tämän blogisarjan tavoitteena on tuoda aihetta esiin ja lähelle jokaista lukijaa. Toivomme, että saat oivalluksia, näkökulmia ja vinkkejä, joista on hyötyä joko itsellesi tai jollekin, jota ohjaat, valmennat tai johdat.

Suorituskyvyn psykologia on siis käännös englannin kielen termistä performance psychology. Kyseessä on nuori tieteenala, jonka (kuten myös meidän Copen) juuret ovat urheilu- ja liikuntapsykologiassa. Suorituskyvyn psykologia tutkii ja käsittelee vaativissa, erinomaisuuteen ja virheettömyyteen pyrkivissä suoritusympäristöissä, aloilla ja ammateissa esiin nousevia ja olennaisia mielen ilmiöitä. Näitä aloja ovat esimerkiksi urheilu, esittävät taiteet, liike-elämä ja kirurgia.

Mitä nämä mielen ilmiöt sitten ovat, miksi ne ovat tärkeitä ja miten niitä voi kehittää? Kannustamme sinua aloittamaan seuraavalla pohdinnalla:

Valitse jokin tilanne tai suoritus, jossa haluat onnistua tai kehittyä. Esimerkiksi voisit valita työhösi liittyvän tärkeän neuvottelutilanteen, koe-esiintymisen, juuri aloittamasi uuden harrastuksen tai jonkin urheiluusi liittyvän osasuorituksen. Minkä haluaisit valita?

Meillä ihmisillä on mieli eli psyyke. Persoonallisuudenpiirteemme, varhaiset ihmissuhteemme, elämänkokemuksemme, tavoitteemme ja arvomme vaikuttavat meissä lakkaamatta. Mieleemme viriää ajatuksia ja koemme tunteita pysäyttämättömänä virtana. Näin ollen osa suorituskykyämme koostuu välttämättä aina psyykkisestä tekijästä. Muita suorituksen osa-alueita ovat fyysinen ja taidollinen – toki myös tiedollinen.

Kun nyt pohdit valitsemaasi tilannetta tai suoritusta, kuinka paljon ajattelet, että siinä painottuu fyysinen, taidollinen tai tieto-osaaminen? Entä kuinka paljon psyykkinen suorituskyky? Mistä osa-alueesta sinä voisit lähteä hakemaan lisää suorituskykyä?

Kun ihmiseltä kysyy, miksi hän epäonnistui, syy löytyy yllättävän usein psyykkisistä tekijöistä: keskittyminen herpaantui, jännitin tai yritin liikaa, valmistauduin huonosti tai en päässyt yli huonosta aloituksesta. Huomionarvoista onkin, että vaikka psyykkiset tekijät vaikuttavat onnistumiseen olennaisesti, niiden harjoitteluun panostetaan verrattain vähän. Kokemuksemme mukaan tämä saattaa johtua siitä, että psyykkisiä tekijöitä ei mielletä kehitettäviksi samalla tavoin kuin esimerkiksi jonkin välineen käsittely, liikkuvuus tai lukeminen. Kukaan ei kuitenkaan synny hyvän tai huonon itseluottamuksen kanssa. Koska hyvä itseluottamus on ennen kaikkea tunne, sitä voi oppia kokemaan. On vain varmistettava, että näitä itseluottamuksen kokemuksia kohdataan riittävästi ja tiedostaen – esimerkiksi onnistumisia huomioimalla. Itseluottamuksen kehittäminen ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii säännöllistä omien ajatusten, tunteiden ja tuntemusten huomioimista sekä tietoista pohdintaa. Muun muassa itseluottamuksen kehittämisen teemaan paneudutaan suorituskyvyn psykologian tiedoin ja menetelmin.

Emme myöskään voi erottaa psyykkistä tekijää kaikesta sellaisesta vuorovaikutuksesta, joka tähtää toisen ihmisen (tai kokonaisen tiimin tai yhteisön) suorituksen kehittämiseen. Ne, joilla on valtaa suhteessa muihin – valmentajat, johtajat, ohjaajat ja opettajat – vaikuttavat aina myös ohjattaviensa tai alaistensa psyykkiseen suorituskykyyn. Tunteet ja ajatukset, ja siten myös psyykkinen valmennus on aina läsnä – halusimme tai emme. Ja vasta kun ymmärtää itseään, voi ymmärtää muita.

Yhdeltä kantilta psyykkinen suorituskyky on siis taitoa saada mielen säätelykeinot käyttöön silloin ja siten kuin haluaa ja tehtävä vaatii. Toisaalta se on halua ja kykyä huolehtia itsestään. Kuka tahansa voi onnistua sattumalta, ja toki myös huonovointisena. Tavoiteltaessa jatkuvaa korkeatasoista suoriutumista – ja eettisesti kestävää sekä vastuullista toimintaa – on kuitenkin viisasta panostaa hyvinvointiin. Suorituskyky ja hyvinvointi ovat kuin palapelin palat, jotka molemmat tarvitaan ja joiden yhdistyessä syntyy huippusuorituksia!

Tuleeko sinulle jo nyt mieleen jokin psyykkisen suorituskyvyn aihe, joka olisi suoriutumisesi kannalta erityisen olennainen – juuri sinulle henkilökohtaisesti tai yleisesti tilanteessa, jonka valitsit? Julkaisemme 3-4 viikon välein tekstin, jossa käsittelemme jotakin suorituskyvyn psykologian aihealuetta. Luvassa on teemoja kuten tunneäly ja tunteiden valjastaminen suorituskyvyn tueksi, pettymysten sietäminen ja resilienssi, esiintymisjännitys, motivaatio ja tavoitteet sekä keskittymisen ja läsnäolon taidot. Jaamme tutkittua tietoa sekä näkökulmia, vinkkejä ja työkaluja, joiden avulla voit kehittää itsetuntemustasi ja psyykkisiä taitoja työssäsi tai arjessasi. Tervetuloa mukaan!