Viimeisimmässä blogissamme syvennyimme esiintymisjännitykseen ja kerroimme myös muutamia keinoja jännityksen säätelyyn. Sopiva esiintymis- tai kilpailujännitys voi olla hyödyllinen tunne ja virittää mieltä sekä lisätä valmiutta esiintymiseen. Toisinaan jännitys kuitenkin tiukentaa otettaan meistä, ja saattaa pitkittyessään tai toistuessaan muuttua peloksi. Tässä blogissa käsittelemmekin suorituspelkoa – mitä pelko on ja miten siihen kannattaa suhtautua.
Pelko on voimakas tunne, joka on kehittynyt meille evoluution seurauksena. Pelosta on ollut meille hyötyä, sillä se on ollut aivojen strategia pitää ihmislaji hengissä ja virittää yksilö selviytymään vaaratilanteista (Nummenmaa, 2019). Vaikka pelon tunne itsessään voi olla todella ikävä ja häiritä suoriutumistamme työn tai harrastuksen parissa, on pelon tarkoitus ollut alun perin olla meille ystävä; sen tehtävä on ollut kertoa ympäröivästä tai lähestyvästä uhkasta tai vaarasta. Nykymaailmassa pelko voi virittyä liiaksi aiheuttaen haasteita toimintakyvylle ja siten suoriutumiselle.
Pysähdy pohtimaan:
Milloin olet viimeksi pelästynyt jotain yhtäkkiä, ennalta arvaamatta?
Pelkäätkö jotain työssä, harrastuksessa tai urheilussa suoriutumiseen liittyvää? Jos, niin kuinka kauan olet kokenut pelkoa tätä asiaa kohtaan?
Miten käsitellä suoritusta kohtaan koettua pelkoa?
Pelkojen tarkoitus on suojella meitä varmistamalla, että esimerkiksi valmistaudumme hyvin ja olemme valppaina. Voimakaskin jännittäminen voi auttaa meitä virittäytymään valmiiksi suoritusta varten. Suoritustilanteissa pelkoa kokevan henkilön on kuitenkin osattava säädellä olotilaansa niin, että pelkoreaktio ei häiritse toimintaa liikaa. Pelko ei siis ole este suoriutumiselle tai toiminnan jatkamiselle, mutta on olennaista harjoitella sen kohtaamista sekä lempeää suhtautumista pelkoa kokevaan itseensä. Tehokkaita suhtautumistapoja pelkojen kanssa työskentelyyn ovat esimerkiksi ennakointi ja hyväksyminen.
Pelon ennakointi tarkoittaa tunteeseen valmistautumista etukäteen. Kun tiedämme, että tulemme kohtaamaan pelottavan tilanteen, voimme suunnitella etukäteen, miten toimimme ja ajattelemme. Tällöin tilanne tuntuu hallittavalta, ja siihen on mahdollista totutella vähitellen ja oppia luottamaan siihen, että tilanteesta selviää. Esimerkiksi ennen kilpailu- tai esiintymistilannetta voi käydä läpi tapahtuman kulun ja pohtia itselleen asioita, tekoja tai ajatuksia, jotka rauhoittavat omaa mieltä ja kehoa.
Joissain lajeissa tai suoritusaloilla pelkojen kohtaaminen voikin olla olennainen osa harjoittelua ja työskentelyä. Tällöin edistymisen ehtona on pelon taitava kohtaaminen, joko toimintaa ohjaavan henkilön tai tarvittaessa psykologian alan ammattilaisen johdolla ja avulla.
Pelon hyväksyminen on myös olennainen osa pelon ja suoritustilan säätelyn taitoa. Monien pelkotilojen helpottumisen este onkin tätä ikävää tunnetta tuottavien asioiden välttely. Välttely on ymmärrettävää, mutta voi vain pahentaa pelkoa ja ajaa meitä pelkäämään lisää.
”Älä ajattele punaista tomaattia” – mitä nyt ajattelet?
TAI
”Älä pelkää” – auttoiko?
Sitkeä pelko katoaa hyvin harvoin täysin yllättäen – aivomme eivät ole rakentuneet niin, että aiemmin meitä kohdannut uhka katoaisi kuin taikaiskusta. Voikin olla suorituksen kannalta olennaista, että hyväksymme pelon läsnäolon. Kun pelon toivottaa aidosti tervetulleeksi, sen lamaannuttava vaikutus vähenee – voimme suoriutua myös pelon kanssa.
Ympäristöllä on erityisen tärkeä rooli pelon hyväksymisessä ja käsittelemisessä. Kannustavassa ilmapiirissä pelkojen ilmaiseminen on sallittua ja pelot hyväksyttyjä. Pelon tunne lievittyy, kun se tulee sanoitetuksi ja jaetuksi turvallisessa vuorovaikutuksessa. Kun opimme, että pelkääminen on luonnollista ja ymmärrettävää, pelot eivät pääse hallitsemattomasti vahvistumaan omassa mielessämme.
Hyvä tietää: on tutkittu, että psykologisten ongelmien olemassaolosta kysyminen ei saa aikaan kyseisten ongelmien ilmenemistä (Dazzi ym., 2014). Voimme siis avoimesti kysyä toisiltamme, onko kaikki hyvin, vai koemmeko esimerkiksi pelkoa suoritustamme kohtaan. Näin pääsemme ongelmien helpottumista tukevan vuorovaikutuksen äärelle.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?
Milloin apua pelon hallintaan?
Pelkoreaktiot ovat ihmiselle luonnollisia reaktioita muuttuviin tai haastaviin tilanteisiin. Joskus pelkotilat saattavat olla aivan itsestään ohimeneviä, mutta toisinaan pelko ja ahdistus vaativat terveydenhuollon ammattilaisen apua. Jos pelko alkaa häiritä tehtävistäsi suoriutumista merkittävästi tai rajoittaa elämääsi, on hyvä kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Asiantuntijan johdolla pelkoa voidaan hoitaa esimerkiksi terapialla tai altistushoidolla. Pelon kohtaamiseen ei kuitenkaan tule pakottaa – ei itseään eikä toista.
Lähteet
Dazzi, T., Gribble, R., Wessely, S., & Fear, N. T. (2014). Does asking about suicide and related behaviours induce suicidal ideation? What is the evidence?. Psychological medicine, 44(16), 3361-3363.
Nummenmaa, L. (2019). Pelkokerroin. Teoksessa L. Nummenmaa, Tunnekartasto: Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä (s. 108-130). Kustannusosakeyhtiö Tammi: Helsinki.
