Viime elokuussa aloitimme blogisarjan suorituskyvyn psykologiasta ja olemmekin vuoden varrella tarkastelleet psyykkistä suorituskykyä monesta eri näkökulmasta. Kokosimme tähän blogisarjan päättävään tekstiin olennaisimpia havaintoja siitä, mikä kaikki oikeastaan vaikuttaakaan suorituskykyymme ja kykyymme sietää painetilanteita.
Syksyllä starttasimme blogin määrittelemällä suorituskyvyn psykologian ja psyykkisen suorituskyvyn. Suorituskyvyn psykologia on tieteenala, joka pohjaa urheilupsykologian löydöksiin ja ammentaa sieltä myös muille aloille, joilla tavoitteena on suoriutumisen erinomaisuus ja virheettömyys. Psyykkinen suorituskyky puolestaan on taitoa osata säädellä mieltään siten kuin haluaa ja tehtävä vaatii. Tunteemme ja ajatuksemme ovat aina läsnä suorituksessa – onkin siis syytä kiinnittää huomiota myös siihen, miten mielemme tukee suoriutumistamme meille tärkeissä tilanteissa ja paineen alla!
Suorituskyvyn rinnalla kulkee hyvinvointi ja opimmekin, että ne paitsi tukevat toisiaan, myös mahdollistavat yhdessä huippusuorituksen. Hyvinvointiin vaikuttaa moni sisäinen ja ulkoinen tekijä, mutta yksimielisyys vallitsee siitä, että hyvinvointi on jotain erilaista ja enemmän kuin vain sairauden poissaolo. Kun opit tuntemaan, mikä sinun hyvinvointiasi tukee ja mahdollisesti estää, lisäät itsetuntemustasi. Itsetuntemus onkin psyykkisen kehittymisen edellytys ja mahdollistaja. Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä paremmin osaat myös valmistautua painetilanteisiin juuri sinulle sopivalla tavalla, mikä edistää suorituskykyäsi.
Pysähdy pohtimaan:
– Minkälainen ihminen ajattelen olevani – minkälaisia vahvuuksia omaan ja minkälaisissa asioissa haluan edelleen kehittyä?
– Mitä toivon tulevaisuudelta? Mistä unelmoin?
Ihmismieli kykenee tuottamaan monenlaisia tunteita. Tunteiden säätely onkin yksi tärkeimpiä paineensietokyvyn osa-alueita. Kuinka kestää paineiden aiheuttamat tunteet niin, että suoritus ei häiriinny liikaa? Tunteiden valjastaminen suorituskyvyn tueksi alkaa tunnesäätelyn perustaidoista: tunteiden hyväksymisestä ja tunnistamisesta. Yksi usein painetilanteisiin liittyvä tunne on esiintymisjännitys. Monet kokevat, että sopiva jännitys on tarpeellinen tunnetila hyvän suorituksen aikaansaamiseksi – liiallinen jännitys taas haittaa suoritusta ja voi yltyä jopa suoritusahdistukseksi. Jännityksen säätelyä voi kuitenkin oppia ja on hyvä pitää mielessä, että muutkin jännittävät – eikä jännityksen kanssa tarvitse pärjätä yksin. Jännityksen kourissa mieleen saattaa tulla ajatuksia epäonnistumisesta. Kun päätämme suostua paineelle, joudumme ottamaan vastaan myös mahdollisuuden epäonnistua. Epäonnistumisen kohdatessa meille herää usein epämiellyttäviä, tuskallisiakin tunteita. Samalla niissä piilee kuitenkin myös tärkeää tietoa siitä, mitä tulee vielä harjoitella tai huomioida, jotta suoritus- ja paineensietokykymme edelleen kehittyvät.
Toinen haastava tunne on suoritukseen liittyvä pelko. Jännityksen tapaan pelon tarkoitus on hyvä: valmistaa ja varoittaa meitä uhkaavasta tilanteesta. Liian voimakkaaksi muuttuneena pelko voi kuitenkin häiritä suoriutumista. Tunteen ennakointi ja hyväksyminen ovat apukeinoja myös pelon kanssa selviytymiseen ja suoriutumiseen. Yksi tutkitusti toimiva keino pelkojen ja muiden vaikeiden tunteiden säätelyyn on myös itsemyötätunto – taito olla itselleen ystävällinen. Itsemyötätunto ei tarkoita laiskuutta, vaan itsemyötätuntoinen mieli itse asiassa vahvistaa rohkeutta yrittää ja sinnikkyyttä pysytellä tehtävän äärellä sekä mielen tyyneyttä – ominaisuuksia, joita myös painetilanteissa tarvitaan.
Pysähdy pohtimaan:
Muistatko tilanteen, jossa sinulle tuli herkistynyt tai muutoin tunteikas olo, kun joku kannusti, tuki ja oli empaattinen ja myötätuntoinen sinua kohtaan? Sulje silmäsi, ja pyri kokemaan tuota samaa tunnetta itse itseäsi kohti.
Kaiken suoriutumisen keskiöstä löytyy keskittymisen taito. Keskittymisellä tarkoitetaan kykyä pitää huomio siinä, mikä milloinkin on olennaista. Paineen alla keskittymiskyky joutuu todella koetukselle. Hyvällä keskittymisellä tarkoitammekin itse asiassa sitä, että huomaamme, milloin huomio kiinnittyy epäolennaisiin seikkoihin ja osaamme palauttaa fokuksen nopeasti. Tietoisen läsnäolon eli mindfulnessin avulla voimme vahvistaa sekä hyvinvointiamme että keskittymiskykyämme.
Psyykkinen suorituskyky ja taitava paineensäätely koostuvat siis monista erilaisista psyykkisistä taidoista ja ominaisuuksista. Blogisarjassa esittelemiemme teemojen lisäksi näitä ovat esimerkiksi itseluottamus, vuorovaikutus ympäristön kanssa, kyky hyödyntää mielikuvia harjoittelun ja suorituksen apuna sekä valmistautuminen suoritustilanteisiin. Mikä juuri sinulle nousee olennaiseksi osa-alueeksi, jota haluaisit kehittää, jotta paineensietokykysi edelleen kehittyisi? Entä mikä osa-alue on vahvuutesi – missä olet jo taitava ja mikä sinua on auttanut pärjäämään painetilanteissa? Jos jokin psyykkisen suorituskyvyn osa-alue tuntuu sellaiselta, että tarvitsisit siihen lisää vinkkejä, ethän epäröi ottaa yhteyttä Copen asiantuntijoihin – olemme täällä sinua varten!
Kiitos, että olit mukana tällä blogimatkallamme! Toivomme, että sait eväitä oman hyvinvointisi ja suorituskykysi kehittämisen tueksi. Toivotamme kaikille lukijoillemme, asiakkaillemme ja seuraajillemme aurinkoista ja mukavaa kesää!
