Edellisestä blogiartikkelistamme ”Mikä ihmeen suorituskyvyn psykologia?” sait kokonaiskuvan siitä, mitä suorituskyvyn psykologia tutkii ja mitä psyykkinen suorituskyky tarkoittaa. Yhdeltä kantilta katsottuna psyykkinen suorituskyky on taitoa saada mielen säätelykeinot käyttöön silloin ja siten kuin haluaa ja tehtävä vaatii. Esimerkiksi nollata tapahtunut virhe niin, että voi taas jatkaa mahdollisimman keskittyneesti ja neutraalissa tunnetilassa. Toisaalta psyykkinen suorituskyky on halua ja kykyä huolehtia itsestään. Tässä blogiartikkelissa avaamme hyvinvoinnin käsitettä ja sen yhteyttä korkeaan suorituskykyyn.
Hyvinvointi on termi, jota käytetään laveasti eri yhteyksissä. Tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, miten hyvinvointi tulisi määritellä, ja käsitteitäkin on useita. Yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että hyvinvointi on jotain erilaista ja enemmän kuin vain sairauden poissaolo (Diener, 1984).
Hyvinvointitutkimuksessa on kaksi päähaaraa: hedoninen ja eudaimoninen (Deci & Ryan, 2008). Hedonistinen näkemys korostaa myönteisten tunteiden merkitystä. Myönteisten tunteiden ajatellaan lisäävän hyvinvointia vahvistamalla resilienssiä, eli mielen joustavuutta muutosten ja vastoinkäymisten äärellä. Eudaimonisessa käsityksessä hyvinvoinnin lähteenä puolestaan ovat omat arvot ja niiden mukainen elämä. Tähän käsitykseen sisältyy ymmärrys siitä, että arvojen mukainen toiminta ei aina ole helppoa, kivaa tai mukavaa, mutta kun ihminen toimii arvojensa mukaisesti, vastoinkäymisetkin voivat viedä kohti onnellisuutta. Esimerkiksi, jos osallistut rankkoihin treeneihin monta kertaa viikossa ja otat riskin epäonnistua kilpailuissa tai koe-esiintymisessä, osallistuminen vahvistaa hyvinvointiasi niin kauan kuin se on itse valittua ja sinulle itsellesi tärkeää. Jos omien arvojen mukainen toiminta tuottaa myös miellyttäviä tunteita, hedonia ja eudaimonia yhdistyvät. Tätä kutsutaan kukoistamiseksi. Kukoistava ihminen siis kykenee tekemään valintoja, jotka sekä tuottavat mielihyvää tässä hetkessä että ovat riittävästi linjassa omien arvojen kanssa.
Pysähdy pohtimaan jotakin oman lajin tai alan suoritustasi. Mikä kaikki siinä on sinulle tärkeää? Viekö suorituksen parissa työskentely ja sen kehittäminen kohti oman näköistäsi elämää?
Mikä hyvinvointiin vaikuttaa?
On esitetty, että noin 60 % hyvinvoinnista määräytyy geneettisesti ja olosuhteiden vaikutuksesta. Tämä tarkoittaa, että ihminen voi tietoisesti vaikuttaa noin 40-prosenttisesti omaan hyvinvointiinsa. (Lyubomirsky, 2008). Hyväntekeminen toisille, kiitollisuus sekä läsnäolo vahvistavat hyvinvointia. Lisäksi hyvinvointiin vaikuttavat kokemus elämänhallinnasta sekä optimismi. Vaikka nämä piirteet määrittyvät osin geneettisesti, sekä elämänhallinnan tunnetta että optimismia voit halutessasi myös tietoisesti vahvistaa.
Näkökulman vaihtamisen taito lisää elämänhallintaa ja optimismia
Mieti missä arkisessa tilanteessa voisit olla joutunut tukalaan paikkaan. Tilanne voisi olla vaikka se, että avaimet ovat unohtuneet kotiin, puhelimesta loppuu akku kesken tärkeän puhelun, tai olet lähtenyt kotoa töihin liian myöhään ehtiäksesi ajoissa.
Pohdi sitten, minkälainen näkökulma valitsemassasi tilanteessa voisi auttaa sinua toimimaan mahdollisimman rakentavasti hätääntymisen tai muun hankalamman reaktion sijaan.
Huippusuoritusten tavoitteleminen hyvinvointia vaalien vai sen kustannuksella?
Voidaanko erilaisilla suoritusaloilla saavuttaa huipputuloksia ilman itsensä rääkkäämistä ja liiallista hyvinvoinnin uhraamista? Haluamme uskoa, että voidaan. Myös tutkijat ovat jo jonkin aikaa olleet tätä mieltä (Miller & Kerr, 2002).
Englanninkielinen kirjallisuus kuvaa osuvasti suorituksen erinomaisuuden sekä henkilökohtaisen, itse ihmisenä koetun elämänilon ja elinvoiman yhdistymistä termeillä ”performance & personal excellence” (Miller & Kerr, 2002). Suorituksen kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen muodostavat kehän; suorituskyvyn kehittäminen avaa ovia itsetuntemuksen ja siten itsestä huolehtimisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, ja toisaalta hyvinvointi mahdollistaa oman suorituksen kehittämisen ja rajojen turvallisen rikkomisen yhä uusilla, luovillakin tavoilla. Esimerkiksi urheilussa on havaittu, että myös muihin asioihin suuntautuminen ja monipuoliset kiinnostuksenkohteet tukevat ja mahdollistavat tasaista korkealaatuista suoriutumista, eivätkä suinkaan tule sen esteiksi!
Voisitko valita alla olevasta listasta tai keksiä oman hyvinvointiteon, jonka toteutat seuraavan viikon aikana:
- pysähdy ja hengitä viisi kertaa laskien neljään sisäänhengityksellä ja seitsemään uloshengityksellä.
- kiitoksen lausuminen jollekin ihmiselle tai jostakin asiasta.
- jonkin pienen palveluksen teko jollekin toiselle.
- jokin virkistysteko (saunominen, sienestys, hierojalla käynti, kahvittelu hyvän ystävän seurassa ym.).
Seuraavan blogiartikkelimme teemana on itsetuntemus ja sen lisääminen psyykkisen kehittymisen edellytyksenä ja mahdollistajana. Pysy kuulolla!
Lähteet:
- Aknin, L. B. (2008). From wealth to well-being: spending money on others promotes happiness. Thesis/dissertation. University of British Columbia.
- Allen, S. (2018). The science of gratitude. A white paper prepared for the John Templeton Foundation by the Greater Good Science Center at UC Berkeley.
- Diener, E. (1984). Subjective well-being. Psychological Bulletin 95, s. 542– 575.
- Feldt T. & Mäkikangas, A. (2015). Selviytymiskeinot ja niiden käyttöä suuntaavat persoonallisuuden ominaisuudet. Teoksessa R.- L. Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi (3. painos, s. 171–208). Ps-kustannus.
- Feldt, T., Mäkikangas, A. & Aunola, K. (2006). Sense of coherence and optimism: A more positive approach to health. Teoksessa L. Pulkkinen, J. Kaprio, & J. Rose (toim.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (s. 286-305). Cambridge Studies on Child and Adolescent Health. New York: Cambridge University Press.
- Gabana, N. T., Steinfeldt, J., Wong, Y. J., Chung, Y. B. & Svetina, D. (2019). Attitude of Gratitude: Exploring the Implementation of a Gratitude Intervention with College Athletes. Journal of Applied Sport Psychology, 31, 3, 273-284.
- Keng, S. L., Smoski, M. J. & Robins, C. J. (2011). Effects of mindfulness on psychological health: A review of empirical studies. Clinical Psychology Review, 31, 1041–1056
- Lyubomirsky, S. (2008). The how of Happiness – A new Approach To Getting the Life You Want. Penguin Books.
- Wood, A. M., Joseph, S. & Maltby, J. (2008). Gratitude uniquely predicts satisfaction with life: Incremental validity above the domains and facets of the five-factor model. Personality and Individual Differences, 45, 49–54.
- Wood, A. M., Joseph, S. & Maltby, J. (2009). Gratitude predicts psychological well-being above the Big Five facets. Personality and Individual Differences, 46, 443–447
