Hyvä itsetuntemus psyykkisen taitavuuden perustana

Mikäli luit edellisen blogiartikkelimme hyvinvoinnista, olet ehkä tehnyt viime aikoina jonkinlaisen hyvinvointiteon itsellesi. Mikä se oli? Miltä se tuntui ja miten se vaikutti oloosi – jos mitenkään? Mitä sinä tarvitset pitääksesi huolta hyvinvoinnistasi? Toisella se liittyy ihmisten kanssa olemiseen, toisella ennemmin itsensä kanssa ajan viettämiseen. Ja eri aikoina se saattaa olla erilaista. Kaikki tällainen pohdinta lisää itsetuntemustamme. Kun kysymme itseltämme keitä ja millaisia olemme, mitä tunnemme, koemme ja tarvitsemme, opimme itsestämme lisää. Tämä blogiartikkeli valaisee sitä, mitä itsetuntemus on ja miksi se on kaiken psyykkisen kehittymisen edellytys ja mahdollistaja.

Itsetuntemus kääntyy sanapariksi tuntea itsensä. Sana ”tuntea” voisi tarkoittaa sekä tutustumisen kautta saavutettua tietämistä että tunne-sanaan viittaavaa kokemista. Itsetuntemus siis viittaa yhtäältä tiedolliseen puoleen – tarinaan siitä kuka ja millainen olen ja mikä on minulle tärkeää. Toisaalta se viittaa tunnepuoleen – olen kiinnostunut siitä, mitä koen ja pyrin hyödyntämään tunteideni viestiä huolehtiakseni itsestäni ja tarpeistani.

Jos haluat, voit hetkeksi pysähtyä seuraavien, itsetuntemusta lisäävien kysymysten äärelle. Kysymykset ovat valtavan laajoja eikä niihin ole tarkoitus vastata tyhjentävästi – pääasia on, että teet tietoista pohdintaa säännöllisesti. Joka kerralla opit itsestäsi hieman lisää:

– Kuka minä olen? Minkälainen ihminen ajattelen olevani – minkälaisia vahvuuksia omaan ja minkälaisissa asioissa haluan edelleen kehittyä?

– Minkälaisia rooleja omaan elämässäni? Millä tavoin olen erilainen tai samanlainen ihminen eri rooleissani?

– Mitä toivon tulevaisuudelta? Mistä unelmoin?

Itsetuntemuksen merkitystä suorituskyvylle voisi lähestyä käänteisellä ajatusleikillä:

  • Jos en tiedä riittävästi siitä, miten reagoin kehollisesti suoritusjännitykseeni, saattaisin tehdä rentoutusharjoitteen, koska niin on neuvottu. Tekisin sen, vaikka oloni olisi valmiiksi liiankin rento, jopa vetämätön. Toisilla jännitys voi aiheuttaa tällaista, ja silloin rentoutusharjoitus voi vain lisätä jännityksen aiheuttamaa väsymyksen tunnetta kehossa. Suorituskyky on vaarassa.

TAI:

  • Jos en ymmärrä riittävästi siitä, minkälaiset seikat juuri minun itseluottamustani vahvistavat, saattaisin jättää panostamatta omaan ulkonäkööni mennessäni esiintymis- tai kilpailutilanteeseen. Saattaisin jopa olla kuullut siitä, kuinka ulkonäköön panostaminen on paheksuttavaa, enkä siksi kehtaisi. Toisille meistä fyysinen näyttäytyminen eli esimerkiksi tietynlainen, juuri oman näköinen ehostus ja vaatetus on kuitenkin merkittävä itseluottamuksen lähde. Jos näin on, siihen kannattaa ehdottomasti panostaa.

Itsetuntemuksen lisäämiseksi on siis pysähdyttävä tarkastelemaan omia ajatuksia, tunteita, tuntemuksia ja käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Toisten ihmisten reaktioiden tarkastelu suhteessa omaan toimintaan sekä keskustelu toisten kanssa ovat korvaamattomia lähteitä itsetuntemuksen kehittymiselle.

Voit kysyä seuraavia kysymyksiä valitsemiltasi, sinut hyvin tuntevilta henkilöiltä. Suhtaudu vastauksiin avoimin ja uteliain mielin. Keskustelkaa yhdessä.

– Mitä arvostat minussa?

– Jos voisit kehittää minussa jotakin, mitä se olisi?

Suorituskyvyn kehittämisen kannalta on tärkeää muistaa, että tietynlaiseen suoriutumiseen tai täydelliseen elämään johtavaa optimaalista persoonallisuutta ei ole olemassa. Jokaisella ihmisellä on omat vahvuutensa ja kehittymisen kohteensa. Itsen tunteminen ja hyväksyminen johtavat motivoitumiseen, jonka ansiosta ihminen jaksaa harjoitella ja työskennellä. Näin hän kykenee yhä nopeammin ja useammin toimimaan tilanteissa suoriutumista ja hyvinvointia hyödyttävillä tavoilla. Tämä kaikki johtaa kohti tavoitteita omalla alalla ja elämässä.

Voit halutessasi asettaa itsesi ja oman toimintasi tarkkailun vaikkapa seuraavan harjoituksen tai työpäivän tavoitteeksi!